lauantai 26. helmikuuta 2011

Viivin synttärikakku

Ystäväni täytti pyöreitä ja tilasi minulta kakun syntymäpäivilleen. Suklainen hyydykekakku oli toiveena, muuten sain vapaat kädet. Päädyin tekemään jälleen kerran valkosuklaa-maitosuklaamoussekakkua samoilla mousseilla kuin hääkakussamme. Tällä kertaa en kuitenkaan tehnyt mousseja kerroksittain, vaan piilotin maitosuklaamoussen kakun sisään. Nyt en myöskään pakastanut piilotettavaa moussea, kuten tein tässä kakussa, vaan hyydytin maitosuklaamoussen reunakalvon avulla suoraan kakun sisälle.


Pohjaksi tein tumman kääretorttulevyn (ohje löytyy täältä) keksipohjan sijaan. Koska halusin kokonaan valkoiset reunat ilman että pohja näkyy, leikkasin kääretorttulevystä hiukan vuokaa pienemmän ympyrän ja asetin sen irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle. Kostutin pohjan kevyesti vaniljamaidolla. Sommittelin pohjan päälle mielestäni sopivan kokoisen ympyrän reunakalvon avulla.

Valmistin maitosuklaamoussen ja kaadoin sen reunakalvon sisään. Annoin hyytyä pari tuntia ja poistin reunakalvon. Sitten tein valkosuklaamoussen ja kaadoin sen maitosuklaamoussen päälle ja reunoille. Annoin hyytyä yön yli. Kakku oli sisältä tämän näköinen.


Seuraavana päivänä tein suklaakoristeet. Ristikko syntyi Kinuskikissan ohjeen mukaisesti Brunbergin laktoosittomasta suklaasta. Jotta homma ei menisi ihan kuin Strömsössä, onnistui vasta suklaaristikko numero neljä. Ensin yritin tehdä moista kalvon avulla, mutta kalvo oli liian jäykkää eikä pysynyt taitoksella. Seuraava yritys minigrip-pussilla, joka oli liian lörppöä ja taittui suoraan kaksin kerroin. Sitten kokeilin leivinpaperilla ja tein varmuuden vuoksi kaksi. Se olikin hyvä, sillä ensimmäinen oli pursotettu liian harvaksi ristikoksi ja koriste hajosi kun yritin irroittaa leivinpaperia. Mutta onneksi tämä yksi onnistui. Kalvolla olisi saanut korkeutta taitokseen huomattavasti enemmän, mutta tuo sai nyt kelvata. Koska eilen oli vielä reilusti pakkasta, suklaa kovettui hyvin parvekkeella, joten ei tarvinnut pakastimeen koristeita työntää. Suklaan täytyy kuitenkin olla kunnolla kylmää, jotta koriste irtoaa leivinpaperista.


Kirjaimet ja numerot pursotin leivinpaperille ja annoin kovettua parvekkeella ennen siirtämistä kakun päälle. Kirjaimia tehdessä annoin käsialanäytteen, eli pursotin ihan vapaalla kädellä, numeroihin oli apuna leivinpaperin alle sujautettu tuloste, jossa numerot olivat. Teksti on Brunbergin tummaa suklaata, numerot Pandan valkosuklaata.


Maku kakussa oli kohdallaan, näytti ja kuulosti maistuvan kaikille. :)
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti