Mansikkakakku mummon muistoksi

Sain tehdä täytekakun mummoni muistotilaisuuteen. Toiveena oli mansikkakakku, mummon lemppari. Koska talvella ei tuoreita mansikoita ole oikein saatavilla, päätin jälleen turvautua hyväksi havaitsemaani mansikkapureeseen.

Kuuden munan sokerikakkupohjan tein lasitekniikalla, eli yhtä paljon munia, sokeria ja jauhoja. Ensimmäinen kakkupohja kohosi ensin kauniisti ja lösähti sitten keskeltä uunissa. Toinen jäi hiukan kiinni vuokaan, mutta sain sen onneksi ehjänä irti. Totesin etsiväni seuraavaksi kerraksi uuden sokerikakkupohjaohjeen. Kostutukseen käytin vaniljamaitoa.

Täytteeksi tein mansikkamoussea. Muokkasin hiukan Pullahiiren mansikkamoussen ohjetta ja tällaista meni kakun sisään

Mansikkamousse:

• 4 dl laktoositonta vispikermaa
• 2 prk (400 g) Pakkasmarjan mansikkapureeta
• 2 liivatetta
• 2tl tomusokeria
• tilkka vettä

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen viileään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Kuumenna vesitilkka kiehuvaksi ja lisää siihen kuivaksi puristetut liivatteet. Sekoita liivateliemi mansikksoseen sekaan. Kaada joukkoon kermavaahto ja sekoita tasaiseksi.

Koska kakun piti kestää kuljetusta ja useampi tunti vierähti koristelusta syömiseen, päätin laittaa pinnalle sokerimassaa. Reunat pursottelin vaniljakreemijauheella vahvistetulla Flora Vispillä. Päälle sokerimassaruusuja.

Olin nakittanut mieheni kuvaamaan kakun. Hän kuitenkin huiteli menemään jossain muualla kun kakku tuotiin pöytään ja niin jäi kokonainen kakku kuvaamatta. Tästä nyt näkyy sitten kakun sisus. :)

Tässä ruusut jo melkein syödyn kakun päällä.

Tein muistotilaisuuteen myös kaksi suklaa-tiikerikakkua. Niistä jäi valitettavasti kuvat ottamatta kokonaan. Eli mitä opimme tästä? Ei pitäisi ulkoistaa tehtäviä...