keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Koivukakku


Syksyisen puukakun tekemisen jälkeen olen halunnut toteuttaa kesäisemmän version. Olin ajatellut tehdä kakun juhannukseksi, mutta koska vietimme juhannusta mieheni kanssa kahdestaan, ei kakku olisi mennyt. Onneksi töihin voi aina viedä kakkua, siellä kyllä syödään! Joten toteutin tämän sitten juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Kakku on valkosuklaa-maitosuklaamoussekakku. Ohje löytyy täältä (tämä koivukakku toki tehty ilman kiillettä). Tein kakun säädettävän reunavuoan avulla. Kääretorttupohjasta otin palasen noin 21-22 cm halkaisijaan säädetyllä vuoalla. Laitoin pohjan suoraan tarjoilualustalle ja ympärille reunavuoan (+ reunakalvon). Tein maitosuklaamoussen ja kaadoin vuokaan ja annoin hyytyä pari tuntia. Sitten irrotin vuoan ja reunakalvon ja säädin vuoan halkaisijaltaan 24 senttiin. Tein valkosuklaamoussen ja kaadoin sen vuokaan. Näin sain kakusta ulkoapäin valkoisen. Kun olin kaatanut suurimman osan valkosuklaamoussesta vuokaan, sekoitin loppuun aavistuksen sinistä pastaväriä ja kaadoin loputkin vuokaan. Näin sain kakun pintaan hiukan sinertävän sävyn ja koivu erottui paremmin alustastaan. Näin ei myöskään tarvinnut värjätä koko kakkua (sininen ei kuitenkaan ole se houkuttelevin väri).

Aloitin koristelut pursottamalla puun ääriviivat ja täyttämällä niiden välit valkoisella candymeltsillä. Dippasin hammastikkua sulaan tummaan suklaaseen ja vetelin sekalaisesti viiruja runkoon.

Lehdet tein sulattamalla vihreitä candy meltsejä ja levittämällä sulan leivinpaperille levyksi. Levy pakkaseen jähmettymään ja jähmettyneen levyn hajotin kappaleiksi eli lehdiksi. Sitten lisäilin lehtiä kakkuun.

Ja vielä vähän lisää

Ja pari sokerimassalintua lehtien sekaan.

Sekä puun juurelle pursotin vähän nurmea vihreästä candymeltsistä ja lisäsin muutamia pieniä sokerimassakukkasia.

Kakku näytti sisältä tältä (ei siistein mahdollinen kuva, mutta ei ollut aikaa siistiä kakkua, oli halukkaita syöjiä jonossa takanani.)

Sivulta näkyi siis vain valkosuklaamousse. Valitettavasti tämä herkullinen mousse on hiukan tahmeaa, eikä siitä saa kauniita ja sileitä reunoja. Mutta maku korvaa tämän kauneusvirheen. ;)

2 kommenttia:

  1. Namnam... ihanan näköistä!
    Mulla on leipomisinto ollu hetkellisesti hukassa, tälläset kuvat tuntuu herättelevän sitä :)
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai sitä aina jaksa leipoa, pienet luovat tauot tekevät vain hyvää. Sitten jaksaa taas uudella innolla. :)

      Poista